”Yksjavarttituumanen, viisivarttinen…” Mikä ehmetin vartti?

Jos olet koskaan seissyt rautakaupassa raapimassa päätäsi, kun vanhan liiton tekijät huutelevat tilauksia kuten ”pari kakkosta, yksi viisivarttinen ja pätkä yksjavarttia”, et ole yksin. Kyseessä ei ole salakieli tai loitsut, vaan perinteinen tuumakieli!

Vaikka Suomessa on käytetty virallisesti metrijärjestelmää (millimetrejä ja metrejä) jo reilusti yli sata vuotta, teräsmaailmassa – ja varsinkin putkihommissa – vanha kieli elää ja voi paksusti. Puretaanpa nämä muodollisuudet osiin, jotta tiedät ensi kerralla tasan tarkkaan, mitä olet tilaamassa!

Miten tuumia luetaan?

Murtoluvut saattavat nostattaa pintaan kauhusekaiset muistot peruskoulun matematiikan tunneilta. Metallialalla murtoluvut ovat kuitenkin (valitettavasti) arkipäivää.

Tuuma (merkitään usein heittomerkeillä, esim. 1″) jaetaan perinteisesti osiin. Yleisin jakaja on vartti eli neljäsosa (1/4).

Kun kuulet puhuttavan varteista, mieti asiaa näin:

Yksjavartti (1 1/4″) = Yksi kokonainen tuuma ja yksi vartti päälle.
Puolitoistatuumainen (1 1/2″) = Yksi kokonainen tuuma ja kaksi varttia (eli puoli tuumaa) päälle.
Viisivarttinen (5/4″ tai 1 1/4″) = Tässä on kielen kauneus! Viisivarttinen tarkoittaa kirjaimellisesti viittä neljäsosatuumaa. Ja matematiikan säännöillä viisi varttia on sama asia kuin yksi kokonainen ja yksi vartti päälle. Eli viisivarttinen ja yksjavartti ovat täsmälleen sama asia!

Suuri huijaus: Miksi tuuma ei joka kerta olekaan tuuma?

Tavallinen tuuma (niin sanottu kansainvälinen tuuma) on tasan 25,4 millimetriä. Jos mittaat puulautaa, tuuman paksuinen lauta on 25,4 mm. Helppoa ja loogista.

Mutta odotas, kun astut putkiosastolle! Siellä meitä kaikkia viilaataan linssiin niin, etteivät Würthin suojalasitkaan enää ketään pelasta. Metallimaailman suuri mysteeri on nimittäin niin sanottu putkituuma (ISO-tuuma).

Putkien matikka on logiikkaa

Jos edellisessä artikkelissa neliöputki edusti Sveitsiä ja suorakaideputket Yhdysvaltoja, niin tuumaiset vesijohto- ja kierreputket ovat metallimaailman Iso-Britannia: Vanhoista perinteistä pidetään muuten kiinni!

Miksi se tuuma sitten valehtelee putkissa? Otetaan avuksi kaikille tuttu herkku: 🍩

Donitsissa on yksi tärkeä mitta, jos ei oteta itse ulkohalkaisijaa huomioon: se reikä keskellä eli kuinka paljon donitsista on kirjaimellisesti pelkkää ilmaa. 💔 Putken tapauksessa se reikä keskellä on tietenkin se osio, mistä vesi virtaa läpi.

Kun tuumat keksittiin yli sata vuotta sitten, tuuma oli se mittayksikkö, joka kertoi, kuinka paljon donitsista täytyy olla pelkkää ilmaa. Vanhanajan donitsissa ilmaa täytyi olla tasan sen yhden tuuman verran (25,4 mm). Mutta koska taikinassa säästeltiin tuohon aikaan rasvaa, niin donitsin pakollisen, standardikokoisen reiän ympärille täytyi laittaa paksu kerros kuorrutetta, jotta se oli niin paksu, että huijasi silmää luulemaan donitsin olevan todellisuutta isompi! Ja tällä tavalla koko donitsin halkaisijaksi eli ulkomitaksi tulikin n. 33,2 millimetriä.

Insinöörien dilemma:

Tuohon aikaan myös teräs oli heikompaa, joten putkien seinämien piti olla todella paksut, jotta ne kestivät vedenpaineen. Vuosikymmenten kuluessa kuitenkin teräksenkin valmistustavat kehittyivät ja putkien seinämistä voitiin tehdä paljon ohuempia ilman, että ne räjähtivät paineen voimasta.

MUTTA! Ulkohalkaisijaa ei voitu enää muuttaa, koska kaikki maailman kierteityskoneet, liittimet, laipat ja asennustyökalut oli jo standardoitu sen vanhan yhden tuuman (33,2 mm) ulkomitan mukaan. Seinämää täytyi siis ohentaa sisältäpäin, jotta ulkohalkaisija ei pienenisi. Toisin sanoen, kuorrutetta kovertaa pois suurentaen donitsin sisäreikää niin, että se muistutti lähinnä surullista, mutta herkullista hulavannetta! Ja näin meitä herkkusuita ja apinoita koijataan; donitsin todellinen sisähalkaisija kasvoi suuremmaksi kuin se luvattu ”vain” 1 tuuma ilmaa! 😢 Nykyään tuon ”tuumaisen donitsin sisäreiän” ulkohalkaisija eli ulkomitta onkin n. 33,7 mm.

Pikaohje rautakaupassa asiointiin:

Älä häpeä käyttää millejä: Vaikka tuumakieli on hienon kuuloista, me Ksteelillä suosimme millimetrejä. ”Tarvittais nelikakkosta putkea” – toimii aina!
Kierre ja putki ovat eri asia: Jos tilaat kierretankoa (jenkatankoa), se menee millikierteillä (esim. M12, M16) tai tuumakierteillä (UNC/UNF). Varmista, ettet sekoita vesijohtoputken tuumia ja kierretangon tuumia keskenään! Muista, että mittaaminen on puoli ruokaa ja (ainakin) kahdesti mittaaminen säästää sekä hermoja, että rahulia.

Kurkkaa suoraan Ksteelin etusivun tuoteryhmistä, mitä pyöreitä putkia, vesijohtoputkia tai kierretankoja meiltä löytyy valmiina hyllystä. Voit myös laittaa viestiä lomakkeella, oli kyse pienestä tai suuresta projektista.