Kylmävalssattu, kuumavalssattu – Valmistustavalla on väliä

Putkien kuumat aallot ja kylmät kylvyt – Miten kylmä- ja kuumamuovaus muuttavat terästä?

Putkien kuumat aallot ja kylmät kylvyt – Miten kylmä- ja kuumamuovaus muuttavat terästä?

Yksi isoimmista vedenjakajista putkimaailmassa on se, onko putki leivottu kasaan kylmänä vai kuumana. Onko se kylmävalssattu, vai kuumavalssattu? Äkkiseltään voisi (taas, paremmin tietämättä) ajatella, että putki kuin putki – siinä on reikä keskellä ja molemmista päistä näkee läpi, ei ole siis ainakaan umpitanko.
Mutta, jälleen, tässäkin tapauksessa jos valitset väärin…

Otetaanpas siis tämä kylmän ja kuuman metallin taisto käsittelyyn!


Kylmävalssattu teräsputki: Suora, siisti ja säteilevä hienostelija

Kylmämuovauksessa teräs vedetään tai mankeloidaan lopulliseen muotoonsa huoneenlämmössä ilman mitään esilämmityksiä. Teräs laitetaan siis prässiin kylmänä kuin darrapizza.

Kylmämuovattu putki on metallimaailman Miss Esteetikko. Koska valmistuksessa ei käytetä polttavan kuumaa pätsiä, putken pintaan ei synny minkäänlaista pintaoksidaatiota*. Pinta on sileä, siisti ja lähes kiiltävä. Lisäksi mitat ovat aikalailla prikulleen millilleen sitä mitä luvataan – toleranssit ovat tiukat kuin spandexit joulupyhien jälkeen.

Mihin se sopii? Kohteisiin, joissa ulkonäöllä ja tarkkuudella on väliä. Tästä syntyvät ne parhaat sisätilojen metallikalusteet, tyylikkäät kaiteet, käsijohteet ja kevyemmät teräsrakenteet, jotka jäävät ihmisten ilmoille näkyviin. Se on myös maalaajan unelma: tasaiselle pinnalle väri tarttuu kuin sontakärpänen… No, kohteeseensa.

*🚨 Mitä mitä hiidanhilloa!! INSINÖÖRIJARGONIA!

Nyt kuulostaa siltä, kuin joku olisi nielaissut kemian oppikirjan… Suomeksi sanottuna pintaoksidaatio tarkoittaa yksinkertaisesti teräksen pintaan syntyvää hilsettä tai ruosteen esiastetta – sitä mustaa Scheißea, joka tarttuu sormiin kuin rutto.

Kun teräs lämmitetään kuumamuovauksessa yli tuhanteen asteeseen niin, että se hehkuu kuin pubiruusun posket kolmannen viinilasillisen jälkeen, se alkaa reagoida ilmassa olevan hapen kanssa. Siinä kuumuudessa teräksen pintaan kasvaa sekunneissa sellainen kova, tumma ja hilseilevä ”kuori”, jota metallipiireissä kutsutaan hehkuhilseeksi.
Kylmämuovauksessa terästä taas puristetaan huoneenlämmössä, jolloin se ei pääse ottamaan tuollaisia kuumia aaltoja hapen kanssa – ja siksi pinta pysyy puhtaana, kirkkaana ja tasaisena ilman sitä hilsekuorta!

Kuumavalssattu teräsputki: Koruton, karhea ja kankea Mr. Rouhea

Kuumamuovauksessa teräs lämmitetään ensin punakammaksi kuin edellä mainitun pubiruusun posket, jotta se muuttuu pehmeäksi kuin voi. Sitten siitä leivotaan putki! Avot!
Tämän prosessin jälkeen putki näyttää siitä, että se on käynyt läpi helvetin esikartanon – ja tavallaan onkin. Mutta älä anna roisin ulkonäön hämätä: kuumana terästä on helpompi muovata, mikä mahdollistaa aivan järjettömän kokoiset ulkomitat ja hurjaakin hurjemmat seinämäpaksuudet!

Mihin se sopii? Raskaaseen teollisuuteen, prosessiputkistoihin ja suuriin, kantaviin teräsrakenteisiin, joissa pinnan kauneudella ei ole mitään väliä, mutta seinämän paksuudella ja järeydellä on. Jos putki hitsataan piiloon betonivalun sisään tai teollisuushallin kattoon, ketään ei kiinnosta, kiiltääkö se kuin se kuuluisa hullun kuuluisa kapistus vai ei.


Kumpi putki kestää paremmin?

Kumpi kestää enemmän? Yksinkertaista vastausta ei ole, eikä pelkkä valmistustapa ratkaise mitään. Se on vähän kuin kysyisi, kumpi auto on nopeampi: punainen vai sininen. Kuormituskestävyys riippuu ensisijaisesti putken materiaalista (teräslaadusta), seinämäpaksuudesta ja profiilista. Sekä kylmä- että kuumamuovattuja putkia käytetään suhteellisen tasapuolisesti rakenteissa.
❗ Tärkeä huomautus: Jos olet rakentamassa jotain sellaista, minkä alla ihmiset kävelevät tai mikä pitää hallin kattoa pystyssä, unohda mututuntuma. Mitoitus perustuu aina rakennesuunnittelijan laskelmiin. Valmistusmenetelmä kertoo lähinnä mitta- ja valmistustoleranssista sekä ulkonäköasioista, ei kantavuudesta.

Miten erotat ne toisistaan?

Pelkkä silmäpari riittää:
  • Kylmämuovattu: Sileä kuin vauvan peppu, tasainen pinta, tarkat kulmat ja siisti ilme
  • Kuumamuovattu: Tumma, karhea, hilseilevä pinta, joka jättää sormiin sitä mustaa Scheißea

Miten tiedän, kummanlaista putkea tarvitsen?

Kysyvä ei tieltä eksy – ellei oma sisäinen GPS ole neurokirjolla. Mieti siis seuraavia kysymyksiä:
    1. Jääkö putki näkyviin olohuoneen pöydän jalaksi vai piilotetaanko se peräkärryn runkoon?
    2. Tarvitsetko millintarkkaa istuvuutta vai riittääkö ”sinne päin”?
    3. Puhutaanko kevyestä puutarha-aidasta vai raskaasta työkoneen suojasta?

Kumpikaan ei ole automaattisesti parempi, ne ovat vain eri töihin tehtyjä – aivan kuten edellisessä artikkelissamme läpikäydyt reikälevyt, verkkolevyt ja lankaverkot. Tai aitaverkot, kalaverkot, hyönteisverkot… Kolmea ensimmäistä löytyy meidän valikoimastamme, mutta viimeiseksi mainittuja valitettavasti ei.


Katso koko putkien megavalikoima!

Löydät meiltä muun muassa kaideputket, prosessiputket ja vesijohtoputket, nopealla toimituksella.

0
0
TIEDUSTELUKORI
Kori on tyhjä